Tietoa muistista

Muisti ja aivoterveys

Kaikki ihmiset unohtelevat asioita päivittäin, ja useimmiten kyse ei ole mistään vakavasta asiasta. Unohteleminen ja muistin heikentyminen voi johtua kuitenkin monesta eri syystä. Kun irrallisia ja yksittäisiä asioita on muistettavana paljon ja päivä on muutoinkin kiireinen, jokin asia saattaa unohtua. Punaisen langan kadottaminen kesken keskustelun tai tunnuslukujen ja nimien unohtaminen on arkipäiväistä, joskin kiusallista. Useimmiten kyse ei ole varsinaisesta muistiongelmasta vaan tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksista, jotka johtuvat esimerkiksi väsymyksestä tai ympäristön liiallisista häiriötekijöistä.

Myös tulossa olevien asioiden muistaminen aiheuttaa usein unohduksia, jos asiaa ei ole kirjoitettu ylös tai ei ole mitään muistivihjettä, jonka avulla asia palautuisi mieleen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kampaajalla käynti tai lääkkeiden otto ajallaan. Myös väsymys ja stressi vaikeuttavat asioiden pitämistä mielessä.

Selvä muutos entiseen tulee ottaa vakavasti, sillä muisti ei koskaan heikkene yhtäkkiä ilman syytä. Jos unohtelu alkaa häiritä tavanomaista arkea tai työtä, on syytä hakeutua selvittelemään tilannetta lääkärin tai muistihoitajan vastaanotolle. Mitä aiemmin mahdollinen muistin oireilu ja sen syy todetaan, sitä parempia hoitotulokset ovat, olipa syy mikä tahansa.

Mitä tehdä, jos omat tai läheisen muistiongelmat huolestuttavat?

• • Hakeudu muistitutkimuksiin (terveyskeskus- tai työterveyslääkäri, yksityinen geriatri tai neurologi, kunnan muistikoordinaattori/-hoitaja) tai kysy lisää meiltä yhdistyksestä

  • Tilanne kartoitetaan aluksi haastatteluin, joissa läheisen ihmisen on hyvä olla läsnä - kahdesta näkökulmasta on hyötyä

  • Muistioiretta arvioidaan aluksi lyhyin muistitestein

  • Laboratoriokokein selvitetään, onko taustalla jokin muistin toimintaa häiritsevä tila tai sairaus

  • Tarvittaessa muistioireileva ohjataan muisti-/ neurologian poliklinikalle

Aivoterveys

Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta ja päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja aivojen muokkau.tuminen onkin elinikäinen prosessi.

Kotimaiset ja kansainväliset pitkäkestoiset seurantatutkimukset osoittavat, että elämäntapoihin vaikuttamalla voidaan pienentää muistisairauden riskiä ja myöhentää sairauden oireiden ilmaantumista jopa 3-5 vuodella.

Koskaan ei ole liian myöhäistä vaikuttaa omaan aivoterveyteen! Aivoja ei voi vaihtaa!

Lähde: Työikäisen muisti ja muistisairaudet: Muistiliitto. 2010. Heidi Härmä ja Sirpa Gränö, toim.